Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2010

Miksi tarvitsemme yhteiskunnallista yrittäjyyttä?

Yhteiskuntamme on kriisissä. Julkinen sektori velkaantuu pahoin. Esimerkiksi Suomen valtiolla on tällä hetkellä enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin. Valtiolla on siis vähemmän tuloja kuin on menoja. Kääntäen: joko tuloja täytyy kasvattaa tai menoja vähentää. Menojen leikkaaminen kohdistuu herkästi julkisiin palveluihin: menoja vähennetään terveydenhuollosta, koulutuksesta, sosiaalituista (kuten työttömyyskorvaus, opintoraha) tai muista kohteista.

Kukkaron nyörien kiristäminen johtaa julkisten palveluiden laadun heikkenemiseen, koska kouluissa on vähemmän opettajia oppilasta kohti, sairaanhoitajia vähemmän potilasta kohti ja työttömät joutuvat elämään vähemmällä rahalla (ainakin suhteellisesti, jos työttömyyskorvaus ei nouse mutta palkat ja hintataso nousee).

Samalla EU vaatii kilpailun avaamista ja valtion monopolien purkamista. Esimerkiksi VR ja Itella joutuvat kohtaamaan kilpailua tulevaisuudessa. Sama kehitys on tapahtumassa muun muassa terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa, kun yksityiset yritykset laajentavat toimintaansa. Tässä muutoksessa täytyy turvata laadukkaat, edulliset ja koko Suomen kattavat palvelut.

Miten yhteiskunnallinen yrittäjyys voi auttaa tilannetta? Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi turvata julkiset palvelut siten, että asiakasta kohdellaan hyvin eikä hän maksa palvelusta liikaa. Ajatellaan, että meillä on yhteiskunnallinen yritys, joka toimii terveydenhuollossa. Asiakas maksaa palvelusta (esim. terveystarkastus) niin paljon, että yrityksemme on voitollinen. Voitosta yli puolella täytyy kuitenkin edistää yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamista, joka esimerkkitapauksessamme voisi olla kansalaisten terveyden edistäminen. Voiton puolikkaalla voidaan esimerkiksi palkata lisää työntekijöitä tai muutoin edistää terveyttä. Omistajille voidaan jakaa korkeintaan 49 prosenttia voitosta.

Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen (=maksimoida voitto). Pörssiyhtiöt lupaavat usein jakaa vähintään 30-60% tuloksestaan omistajille. Osingonjako vaihtelee yrityksittäin Esimerkiksi Fortum jakaa 50-60% voitostaan, Sampo vähintään 50% voitostaan ja UPM 33% nettokassavirrastaan osakkeenomistajille. Yhteiskunnallisen yrityksen on pakko panostaa vähintään 51% voitosta yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamiseksi. Haluatko mieluummin asioida yrityksessä, jossa osa sinun maksustasi menee yrityksen omistajien taskuun vai yrityksessä, jossa sama osa laitetaan edistämään hyvää?

Tarkastellaanpa vielä miten pörssiyritys ja yhteiskunnallinen yritys toimisivat vanhustenhoidossa. Pörssiyrityksen tavoite olisi maksimoida voitto. Yritys pyrkisi keräämään vanhuksilta mahdollisimman paljon rahaa ja samalla minimoimaan kulut (kuten henkilöstön määrän).

Yhteiskunnallisen yrityksen tapauksessa rahaa täytyy kerätä riittävästi, jotta menot katetaan. Voitosta kuitenkin yli 50% (ehkä jopa 100%) palautettaisiin edistämään vanhustenhoitoa. Voitolla voitaisiin palkata lisää henkilökuntaa tai hankkia uusia virikkeitä, kuten pelejä tai lemmikkejä. Yhteiskunnallisen yrityksen tavoite ei ole maksimoida voitto, vaan maksimoida yhteiskunnallinen vaikutus. Useat yhteiskunnalliset yritykset käyttävät niin sanottua kolmen viivan mallia, jossa tasapainotetaan yhteiskunnalliset tavoitteet, taloudelliset tavoitteet ja ympäristölliset tavoitteet. Voitollisen yhteiskunnallinen yrityksen ei tarvitse seuraavana vuonna pyrkiä saamaan vielä enemmän voittoa.

Tiivistettynä:

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on…

  • …hyvä keino tuottaa julkisia palveluita
  • …eettinen ja kestävä tapa tehdä mitä tahansa liiketoimintaa