Avainsana-arkisto: Fifteen

Yritysvastuu: Todellista toimintaa vai pelkkää pintakiiltoa?

Ympäristöystävällisyyden tultua osaksi kaikkea liiketoimintaa on alettu kiinnittää huomiota niin sanottuun viherpesuun. Valheellinen tai liioiteltu vihreys on ongelma yritysten vastuullisuutta vertailtaessa. Samankaltaisiin ongelmiin törmätään yhteiskunnallisen yrittäjyyden parissa. Tämä kirjoitus kertoo ongelmasta ja auttaa ymmärtämään yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvien käsitteiden eroja.

Meillä on monia toisiinsa liittyviä asioita ja termejä noussut julkiseen keskusteluun yhtäaikaisesti. Puhumme yhteisötaloudesta, yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja yritysvastuusta. Nämä kaikki ovat eri asioita, joita ei tule sotkea toisiinsa. Julkisessa keskustelussa käsitteet kuitenkin helposti sekoittuvat keskenään.

Kaikki yritystoiminta vaikuttaa yhteiskuntaan

Yritykset eivät ole yhteiskunnan ulkopuolelle suljettuja kokonaisuuksia. Kaikki yritystoiminta tuottaa vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Yritykset maksavat veroja, työllistävät ja tuottavat voittoa. Nämä kaikkia yrityksiä koskevat lainalaisuudet eivät ole mikään erottava tekijä tai vastuullisuuden mitta, koska tällainen toiminta on pakko (laissa määrätty) ja koskee kaikkia yrityksiä. Yleisten vastuiden perusteella yritykset eivät eroa toisistaan.

Vastuullisuus on yritysten valinta

Yritykset voivat toimia vastuullisesti, jos haluavat. Kaikki lainsäädännön ja muiden sääntöjen ulkopuolinen yritysvastuu on valinta. Esimerkiksi yritykset voivat halutessaan käyttää reilunkaupan tuotteita tai vähentää hiilidioksidipäästöjään.

Yritysvastuuta kritisoidaan eri näkökulmista. Toisaalta vastuullisuus lisää kuluja ja voidaan nähdä osakkaiden rahojen tuhlaamisena. Toisaalta yritysten vastuullisuus on usein vain liiketoiminnan päälle liimattua toimintaa eikä todellista halua. Tällä tarkoitan, että vastuullisia valintoja käytetään yrityskuvan kiillottamiseen ja epäsuorana voitontavoittelun keinona. Äärimmäisyyksiin vietynä tämä johtaa viherpesuun.

(Älkää ymmärtäkö väärin: yritysten vastuulliset valinnat ovat mielestäni hieno juttu ja kannatettavaa toimintaa.)

Vastuullinen liiketoiminta on vähän enemmän

Vastuullisella liiketoiminnalla minä tarkoitan yritystoimintaa, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa siten, että samanaikaisesti yhteiskunta, ympäristö tai asiakkaat hyötyvät toiminnasta (normaalia hyötyä enemmän). Vastuullisesta liiketoiminnasta koituu jotain lisähyötyä yhteiskunnalle tai ympäristölle. Esimerkiksi voi käydä Porterin ja Kramerin maanviljelijäesimerkki, syrjäytymistä ehkäisevä ravintolatoiminta tai kuvitteellinen vesistöjen suojelusta tulonsa saava yrittäjä.

Kaikki yritykset voivat harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Tällaista toimintaa kuvaa yrityksen, asiakkaan ja yhteiskunnan syvällinen win-win-win-tilanne. Esimerkiksi Kemiran vesiliiketoiminta on esimerkki vastuullisesta liiketoiminnasta.

(Tilanne, jossa yritys saa tuloja, asiakas ostaa tuotteen ja yhteiskunta saa veroja, on normaali tilanne. Se ei kuulu vastuullisen liiketoiminnan piiriin vaan aiemmin käsiteltyyn kaikkea yritystoimintaa koskeviin lainalaisuuksiin.)

Entä yhteiskunnallinen yrittäjyys?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on toimintamalli, jota rajoittaa tietyt säännöt. Yhteiskunnallinen yritys edistää yhteiskunnallista tavoitetta, käyttää voitostaan suurimman osan tuon tavoitteen edistämiseen ja osoittaa toimintansa vaikuttavuuden. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa, koska toiminnasta syntyy win-win-win-tilanne.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin vastuullinen liiketoiminta. Mikä tahansa yritys voi periaatteessa tehdä vastuullista liiketoimintaa. Yhteiskunnallisella yrityksellä on kuitenkin omat sääntönsä. Sekä vastuullisessa liiketoiminnassa että yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä tulot saadaan win-win-win-toiminnasta. Yhteiskunnalliset yritykset kuitenkin tavoittelevat vaikuttavuutta, vastuullisessa liiketoiminnassa voidaan tavoitella puhtaasti taloudellisia asioita.

Yhteisötalous tarkoittaa yhteisten tavoitteiden edistämistä

Tässä vaiheessa käsitteistö menee vaikeaksi ja ristikkäiseksi:

Yhteisötalous-käsiteeellä tarkoitetaan osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena on demokraattisen yhteistyön avulla edistää jäsenten ja ympäröivän yhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia. Yhteisötalouden ensisijaisena tavoitteena ei siis ole voiton tuottaminen vaan jäsenten ja yhteisön hyvinvoinnin parantaminen. Yhteisötalous nähdään mahdollisuutena kehittää mm. maaseudun palveluita.

Onko vastuullinen liiketoiminta tai yhteiskunnallinen yritys osa yhteisötaloutta? – Ei välttämättä, koska kyse ei aina ole demokraattisuudesta tai hyvinvoinnin tavoittelusta. Toisaalta esimerkiksi osuuskuntamuotoiset yhteiskunnalliset yritykset ovat osa yhteisötaloutta.

Ongelmia paratiisissa

Yhteiskunnallinen yritys -termiin on liitetty asioita, joita siihen ei kuulu. Esimerkiksi yhteisöllisyys, demokratisuus, suhde lähiyhteisöön jne. eivät automaattisesti kuulu yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, vaikka moni yhteiskunnallinen yritys toteuttaa näitä ajatuksia.

Sekaannuksen takia jotkin yritykset ovat saaneet tai ottaneet yhteiskunnallisen yrityksen statuksen käyttöön vaikka eivät sitä ole. Kaikki ”kiva”, ”normaalista” poikkeava, ympäristöystävällinen tai edes hyvinvointia edistävä yritystoiminta ei ole yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

Samalla – usein yrittäjien puolelta – ihmetellään eivätkö kaikki yritykset vaikuta ja tee hyvää yhteiskunnassa. Vastaus on kyllä, mutta se ei tee yrityksistä yhteiskunnallisia yrityksiä. Myöskään yritysvastuun korostaminen ei muuta tilannetta. Edes vastuullinen liiketoiminta ei tee yrityksestä automaattisesti YKYä.

Sekaannuksen vähentämiseksi me tarvitsemme selkeät termit, yksiselitteiset YKY-kriteerit, hyviä esimerkkejä sekä kansantajuista kieltä ja ajattelua.

Tulemme käymään tätä keskustelua vielä pitkään. Toivottavasti pääsemme lopulta yhteisymmärrykseen.

Toivon, että sinä aikana yhteisölliset yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja vastuulliset liiketoimintamallit kehittyvät ja kasvavat näyttämään suuntaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansantaloudelle.

Avainsanat: , ,