Avainsana-arkisto: Yleishyödyllisyys

Yleishyödyllisyydestä

Yhteiskunnallisilta yrityksiltä peräänkuulutetaan ”yhteiskunnallista tavoitetta”. Tavoitteen ”yhteiskunnallisuus” on vaikea määritellä. Pitääkö tavoitteen hyödyttää kaikkia vai voiko se olla rajattu joukko? Kuinka pienen joukon etuja voimme ajaa, jotta olemme vielä ”yhteiskunnallisia”?

Yleishyödyllisyyden käsite nousee usein esiin kun keskustellaan siitä, mitkä tavoitteet voidaan katsoa ”yhteiskunnallisiksi”. Onko ”yhteiskunnallisuus” sama kuin yleishyödyllisyys? Nyt perehdymme yleishyödyllisyyden käsitteeseen ja siihen mitä siitä voidaan sanoa yhteiskunnallisten yritysten osalta.

Yleishyödyllisyyden määritelmä

Jotta yhteisö voi saada yleishyödyllisen yhteisön statuksen (verotuksessa), tulee sen täyttää kolme kriteeriä:

  • yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi
  • toiminta ei saa kohdistua vain rajoitettuun henkilöpiiriin
  • yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan taloudellista etua osinkona tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä

Yleishyödyllinen yhteisö voi olla juridiselta muodoltaan yhdistys, säätiö tai yritys.

Yleishyödyllisinä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalousseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinjärjestöä, urheiluseuraa, harrastusyhdistyksiä ja poliittisia yhteisöjä.

Yleishyödyllisyys verotuksessa

Yleishyödyllisen yhteisön statuksesta on hyötyä tulo- ja arvonlisäverotuksessa. Yleishyödylliset yhteisöt joutuvat maksamaan tuloveroa vain elinkeinotulosta ja arvonlisäveroa vain siitä toiminnasta, josta saatua tuloa pidetään tuloverotuksessa elinkeinotulona. Näin ollen yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa tulo- ja arvonlisäveroa täysimääräisenä.

Selko kielellä sanottuna yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa siitä liiketoiminnasta, joka kilpailee muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Esimerkiksi tilanteessa jossa yleishyödyllinen yhdistys tuottaa samaa palvelua kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tällöin yleishyödyllinen yhdistys kilpailee yksityisen toimijan kanssa. Jotta kilpailu pysyy reiluna, joutuvat molemmat maksamaan tuloveroa liiketoiminnastaan.

Arvonlisäveron määräytyminen yleishyödylliselle yhdistykselle on sidottu tuloveron määräytymiseen. Edellisen esimerkin mukainen yhdistys maksaa arvonlisäveroa vain siitä liiketoiminnasta, joka on katsottu tuloveron alaiseksi (eli elinkeinotuloksi).

Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavat yleishyödylliset yhteisöt voidaan tietyin ehdoin kuitenkin katsoa osittain tai kokonaan verovapaiksi.

Yhteiskunnallinen tavoite vs yleishyödyllisyys

Onko yhteiskunnallinen yritys automaattisesti siis yleishyödyllinen? Ovatko yhteiskunnallinen tavoite ja yleishyödyllisyys sama asia? – Eivät suinkaan.

Yhteiskunnallinen yritys on yleishyödyllisen yhteisön ”kevyempi” versio. Yleishyödyllinen yhteisö voi olla yhteiskunnallinen yritys mutta yleisesti YKY ei täytä yleishyödyllisyyden kriteereitä. Verrataanpa asiaa vaikka taulukossa:

  Yleishyödyllinen yhteisö: Yhteiskunnallinen yritys:
Toiminta: Yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Tuottaa yleistä hyvää liiketoiminnassaan
Sidosryhmät: Toiminta ei saa kohdistua vain rajoitettuun henkilöpiiriin Toiminta voi kohdistua rajoitettuun henkilöpiiriin
Voitonjako: Ei saa tuottaa toiminnallaan taloudellista etua osinkona tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä Toiminnalla pyritään luomaan voittoa ja tuottamaan omistajille lisäarvoa osinkona tai muuna hyvityksenä
Verotus: Veroetuja Ei veroetuja

Lähestymiskulma on täysin erilainen!

Yleishyödyllinen yhteisö tavoittelee yleistä hyvää ja tekee sen hienovaraisesti varmistaen, ettei kukaan hyödy toiminnasta liikaa. Tavoitteensa ja vaikuttavuutensa takia yleishyödylliset yhteisöt saavat veroetua tilanteissa, joissa ne eivät vääristä kilpailua

Yhteiskunnallinen yritys tavoittelee yleistä hyvää ja pyrkii samalla tuottamaan lisäarvoa omistajille/yrittäjille. Yritys kilpailee avoimesti, samoilla ehdoilla ja ilman veroetuja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan ensisijainen tarkoitus on kuitenkin yhteiskunnallinen – ei voiton maksimointi.

Summa summarum

Yleishyödyllisyys ja yhteiskunnallinen yrittäjyys jakavat samoja piirteitä. Molemmissa pyritään tuottamaan yleistä hyvää – keinot ja toimintatavat vain ovat hieman erilaiset.

Suurin toimintatavat erottava tekijä on yrittäjyys. YKY:n tapauksessa yrittäjät kantavat yrittäjäriskiä ja heillä on oikeus osuuteen yrityksen voitoista.

Voiko yleishyödyllinen yhteisö siis olla yhteiskunnallinen yritys ja vice versa?

  • Niin. Voimme hyväksyä yleishyödyllisen yhteisön YKY:ksi, mikäli se ei vastaanota (kilpailua vääristäviä) veroetuja. Vahvasti yrittäjyyttä ja voitonjakoa painottavaa YKYä ei puolestaan voida katsoa yleishyödylliseksi.

    Eli yleishyödyllinen yhteisö voi olla YKY mutta vain harva YKY on yleishyödyllinen yhteisö.

Avainsanat: